sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Ambiente-messut

Viime helmikuussa vierailin ensi kertaa Frankfurtissa järjestettävillä Ambiente- messuilla. Messujen jälkeen päätimme äitini kanssa, että tännehän on päästävä myös ensi vuonna. Ja niihän me otimme viime viikonloppuna siivet allemme ja lensimme Frankfurtiin. Messut siellä ovat valtava tapahtuma, messuhalleja on 11 kpl, joissakin vielä useampi kerros. Tavaraa olisi ollut tarjolla jos jonkinlaista, ihan kaikissa halleissa emme kuitenkaan kiertäneet, mm. keittiövälineet yms. jätimme suosiolla väliin. Silti kolmeksi päiväksi riitti ihmeteltävää ja katseltavaa. Ny jo konkareina messukävijöinä tiesimme pelin hengen ;)

Äidilläni on Raumalla pieni sisustuskauppa ja jo viime vuonna löysimme kivoja yhteistyö-kumppaneita messuilta. Kävimme heidän osastoilla moikkaamassa ja katsomassa uutuuksia. Tänäkin vuonna löytyi  myös uusia mielenkiintoisia kontakteja. Mamma Roosaan onkin siis odotettavissa kivaa tavaraa kevään ja kesän aikana :) Oli mukava päästä makutuomariksi mukaan, pääsin vaikuttamaan aika kivasti tuleviin tavaroihin ;) Ja mitä kaikkea kivaa olisikaan voinut tilailla! 

Ennenkaikkea minua puhuttivat sisustuspainoitteisissa halleissa olleet messuosastot. Niitä löytyi jokaiseen tyyliin ja makuun. Kauniita värejä, kultaa, hopeaa, viherkasveja ja kaktuksia ja kaktuksia... niitä oli joka paikassa ja joka muodossa ;) Sisustusvinkki siis, nyt kaktuksia hankkimaan, joko kasvina tai koriste-esineinä tai taulun muodossa tai lastenvaatteissa tai... niitä oli lähes missä vaan!

Kotimaisiinkin tuotteisiin törmäsimme muutamalla osastolla. Kivasti olivat heidänkin tuotteensa esillä. Päällimmäisenä jäi mieleen Tonfiskin osasto sekä Osmian puhutteleva osasto, joka oli vaan yksinkertaisesti kauniisti toteutettu.

Puhelimen kamera taltioi yksityiskohtia, isompia kokonaisuuksia ja tunnelmia. Instan päivittäminenkin jäi aiottua vähemmälle, sillä osatoja oli toinen toisensa jälkeen ja katseltavaa ja ihasteltavaa riitti. Kuviin ei ihan kaikkea saa vangittua, mutta ohessa vilautuksia teillekin.

Tervetuloa messumatkalle ;)

















































































Mukavaa sunnuntaita!

Paula


p.s. Testailin uutta kirjoitusasua, 
kumpi tyyli on helppolukuisempi? :)



keskiviikko 14. helmikuuta 2018

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Huikee Extreme

Vietimme tänään esikoiseni kanssa 
ns. äiti-poika-aikaa :)

Arjessa touhuilemme useimmiten molempien poikieni kanssa
ja niitä arkisia juttuja.

Esikoisen harrastuksessa on myös mieheni mukana, 
joten kuopuksen kanssa puuhailemme useammin yhdessä.

Toisinaan kuitenkin pitää tehdä vähän erityisempiä juttuja molempien kanssa
ja erikseen.


Porin Puuvillan kauppakeskukseen 
on avattu Huikee Extreme,
joka tarjoaa uudenlaisen seikkailuelämyksen.

Huikee Extremessä on kaksi seikkailurataa,
toinen pienemmille seikkailijoille ja toinen isommille.

Hurjan hauska paikka kaikenikäisille!









Puolituntisen ja kuusivuotiaan perässäpysymisen jälkeen 
tunsi kyllä seikkailleensa :D

Eli aivan täydellinen paikka viedä lapset purkamaan energioitaan
vaikka sadepäivän yllättäessä.
Ja tietysti hurjimmat lähtevät radalle itse mukaan ;)

Ompa tuo paikka ollut aikuistenkin keskuudessa niin suosittu, 
että aukioloajan viimeinen puolituntinen on pyhitetty heille.
Viimeinen puolituntinen K16! :D

Hauska paikka, suosittelemme!


Huikee Extreme on auki huhtikuuhun saakka,
jonka jälkeen toiminta siirtynee Yyteriin,
jossa heillä on seikkailupuisto.

Puiston hurjat köysiradat ovat minulta vielä kokematta,
ehkä ensi kesänä pitää uskaltautua sinnekin.


Tässä vinkki seikkailunjanoisille!


Mukavaa sunnuntaita!

Paula

tiistai 2. tammikuuta 2018

Welcome 2018

Joulu meni,
vuosi vaihtui.

TERVETULOA 
VUOSI 2018!!!

Kannatan ehdottomasti perinteistä kalenteria,
tällä kertaa olin ajoissa liikkeellä ja tilasin jo ennen joulua
upean Elämäni Vuosi kalenterin.

Bongasin kalenterin Facebook-ryhmässä
ja pitihän se heti tilata.
Suositus täältä!

Minua vastaan on viimeaikoina tullut monista eri lähteistä 
ns. positiivisuuspurkki.

Purkki,
 jonne ihmiset ovat vuoden mittaa keränneet positiivisia ajatuksia.
Niitä ovat nyt vuoden vaihteessa lueskelleet,
muistuu taas mukavat asiat mieleen.



Päätin toteuttaa myös 
hyvänmielenpurkin tänä vuonna.
Nähtäväksi jää saako se kuinka paljon täytettä sisäänsä :)

Tälle vuodelle on tiedossa uusia haasteita
ja upeita mahdollisuuksia...

Pitää yrittää muistaa kirjoitella
kiitollisena ylös mukavia juttuja!

Hyvää alkanutta vuotta Teille kaikille!

Paula

tiistai 19. joulukuuta 2017

Joulujuna & Heima-kynttilänjalka



Hyvää Joulunodotusaikaa kaikille!

Montaa yötä ei lasten tai lastenmielisten tarvitse enää odotella :)

Täällä kerrankin lahjahommat hyvällä mallilla,
siivoilut jätän suosiolla loppuviikkoon...

Poikien toiveesta tänä vuonna meillä leivottiin joulujuna.
Taikinaa ja koristeita jäi vielä sentään tuotokseemmekin, 
sen verran hyvin ne maistuivat leipureille sekä apureille.

Kuusen haemme loppuviikolla,
kun koti saadaan siivottua. 
Nappasin viikonloppuna joulutähden mukaani kukkakaupasta,
kyllä täälläkin joulun tunnelma saadaan pikkuhiljaa viriteltyä...
Muutamat koritseet vielä etsivät paikkaa.

Syksyllä olin työharjoittelussa paikallisessa Vepsäläisessä.
Ostin sieltä itselleni muistoksi ja valmistujaislahjaksi
tuon upean Normann Copenhagenin
Heima-kynttiläjalan. 
Siinä on nyt mukava poltella adventtikynttilöitä :)




Missäs vaiheessa teidän valmistelunne ovat?

Paula

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Naulakkokaunotar 60-luvulta

Mummini sisko ja hänen miehensä asuivat isossa omakotitalossa,
jossa oli vintti, mistä löytyi vaikka ja mitä aarteita.
Vuosienkymmenien ajan vintille oli kertynyt tavaraa jos jonkinlaista.

Jokin aika sitten koitti kuitenkin aika, 
jolloin isosta talosta oli luovuttava.

Tällöin sain kutsun tulla katsomaan,
haluaisinko vintiltä/ talosta jotakin.

Paljon ihania tavaroita olisin voinut pelastaa mukaani,
mutta sitten realismi sai hälytyskellot soimaan.
Näissä nykytaloissa, kun ei ole vinttejä, 
joille säilöä aarteita odottamaan tuunausta tai kunnostusta,
harmi sinänsä. 

Mukaani pelastin kuitenkin 
yhden pärekorin,
pari sorvattua kynttilänjalkaa 
ja ihanan naulakon, 
joka taitaa olla peräisin 60-luvulta.

Asennus seinään onkin sitten ottanut vähän aikaa,
sillä naulakon kiinnittäminen gyproc-seinään osoittautuikin haastavammaksi
kuin olin ajatellut. 
Asiaa on harkittu ja suunniteltu piiitkäään
ja hyvä niin, 
sillä nyt yksi kaunis sunnuntaipäivä se saatiin vihdoin seinälle :D

Suunnittelin kodinhoitohuoneeseemme rakennusvaihessa kolon, 
jonka jätin ilman kiintokalusteita.
Se oli tarkoitettu vaunujen säilytykseen.
Vuosien myötä tilojen käyttötarkoitukset muuttuvat 
ja nyt tuossa kolossa on oiva paikka poikien omalle naulakolle.

He pääsevät kodinhoitohuoneen ovesta suoraan sisään,
saavat riisua vaatteensa omaan naulakkoon
sekä laittaa piponsa ja hanskansa yms. omiin nimikoituihin koreihinsa.
Naulakko ja korit ovat sellaisella korkeudella,
missä heidän on mahdollista toimia itesenäisesti.


Mahtavaa!

Ainakin näin parin päivän kokemuksella homma on toiminut,
eskarilainen itse muistuttaa, 
että hei tuolta ovesta sisään.

Saa nähdä onko uutuudenviehätystä
ja kohta kaikki lojuu taas lattioilla...

Ehkä ne on äiti ja isä myös,
 joiden pitää skarptata asian suhteen ;)


Tykkään kyllä kovasti tuosta naulakosta
ja ihanaa, että sillä on oma tarinansa kerrottavanaan.


Löytyykö Teidän kodista aarteita,
jotka olette pelastaneet jostain vintiltä tms.?


Paula