perjantai 29. tammikuuta 2016

Vihreää.. Meille?

Kevään sisustusjuttuja ja aiheesta kirjoittaineita blogeja lukiessani
 mieleeni on jäänyt viherkasvit ja niiden erilaiset variaatiot.

Vihreitä lehtiä olen bongannut niin tekstiileissä kuin erilaisissa asetelmissa 
erilaisiin maljakoihin ja lasimaljoihin tehtynä.

Kasvikuosisia tekstiilejä en ehkä meillä näe, 
vielä kun vähän vierastan vihreää väriä...
Mutta pitihän se oma pallomalja kaivaa esiin ja kokeilla!
Malja taitaa olla Pentikin, joskus lahjaksi saatu.
Nyt se kävi tähän mainiosti :)

Poikkesin siis yksi päivä kotimatkalla kukkakaupan kautta.
Ihan hakemaani en saanut, mutta tällaisen nappasin mukaan.

Mielestäni aika kiva, kaikessa yksinkertaisuudessaan.
ehkä tähän voisi jotain asetelmaakin miettiä ympärille...



Jotenkin tuo pieni ripaus vihreää luo kodikkuutta. 
Luulenpa, että nyt voisi olla aika hankkia lisääkin vihreää kasvien muodossa.
Kuopuskin alkaa olla jo sen ikäinen, että antaa ruukkujen olla rauhassa.

Katsotaan mitä keksitään, 
tulppaaneja ainakin!

Mukavaa Viikonloppua!

Paula

tiistai 26. tammikuuta 2016

Huippukivaviikonloppu, kruununa mahtavaa ruokaa!

Olin viikonvaihteessa viettämässä 
hyvän ystäväni polttareita Tampereella.

Päivä oli kokonaisuudessaan todella hauska, 
yllätetty morsiankin oli kovin mielissään. 

 Seurueeseen kuului sankarin lisäksi kaksi rakasta ja hyvää ystävää, 
joiden kanssa jutustelut venahtivat aamutunneille asti.
Juttua olisi riittänyt vaikka ja kuinka,
terapiaa parhaimmillaan, kiitos rakkaat <3

Päivän tiimellyksessä kävimme syömässä 
Izakaya Nomu- nimisessä ravintolassa
 ja täytyy sanoa, että olen myyty.


Olimme valinneet ennakkoon meille ehdotetuista menuista haluamamme.
Tämä osoittautuikin erittäin hyväksi vaihtoehdoksi,
 sillä listalta olisi ensikertalaisena ollut vaikea valita.

Valitsemani Menu koostui seuraavista annoksista

-Shishito nam pla Padron peppereitä kala -ja osterikastikkeessa
 -Aburi hotate Pinnalta paistettuja kampasimpukoita 
-Yawaraka yakitori Kanavartaita
 -Aburi shake nigiri Liekitettyjä lohinigireitä
 -Nori shio fries Merilevä rouheella ja suolalla maustetut tikkuperunat
-Shiso fraiche Creme fraiche pohjainen raikas dippi








Keittiön tervehdyksenä seurueemme sai vielä suussasulavat jälkkärit.

Voin vain lämpimästi suositella, jos Tampereella mietiskelee hyvää ruokapaikkaa.
Kokemuksen innoittamana tänään pulkkamäessä suunniteltiin jo sushi-iltaa ;)

Loistavan viikonlopun päätteeksi kurvasimme Ikean kautta kotiin.
Tällä jaksaa taas pitkään <3

Mukavaa viikkoa!

Paula

tiistai 19. tammikuuta 2016

Lempivalaisimeni

Päätin ottaa Unelmoiden ja haaveillen-blogin Kaisan
"haasteen" vastaan ja esitellä lempivalaisimeni.

Tuosta valaistuksesta asiaa riittäisi pidempäänkin postaukseen.
Opinnoissani olen siihen päässyt lähemmin syventymään.

Valaistuksella kun on iso merkitys kodeissamme. 
Monesti valaisin valitaan juurikin ulkonäkönsä vuoksi.
Eikä tulla ajatelleeksi sen päätehtävää eli valon tuottamista.
Valolla luodaan erilaisia tunnelmia, korostetaan yksityiskohtia, 
tuodaan esiin värejä ja ennen kaikkea luodaan tilaa. 
Valo lisää myös turvallisuutta.

Valaistusta voidaan käyttää 
yleis-, työskentely-, kohde- sekä tunnelmavalona.
Huomioimalla nämä kaikki saadaan tilasta toimiva sekä tunnelmallinen. 

Näin jälkikäteen olen useasti kiitellyt kerrankin hyvää päätöstämme
käyttää sisustussuunnittelijaa jo rakennusprojektimme alkuvaiheilla.
En olisi tuolloin kyllä osannut hahmottaa kokonaisuutta
 ja miettiä valaisinten paikkoja, saati sitten itse valaisimia.
Ammattilaisen avulla edellä kerrottu toteutuu kodissamme melko hyvin.

Suunnittelijan käyttöä suosittelen ehdottomasti, jos asia hiukankin on vieras!
Innostuin asiasta sittemmin niin paljon, että lähdin itsekin opiskelemaan. :)
Suunnittelusta kerronkin omassa postauksessa joku kerta enemmän!

Mutta SE valaisin.
Tunnelmavalaisimia meillä on vielä hankintalistalla.
Esittelen kuitenkin tämän hetkisen lempparini.

Se on olohuoneessamme sijaitseva kristallipallorunkoinen lattiavalaisin.
Sen valossa istuskelemme sohvalla, katsomme telkkua tai nautimme takkatulen loimusta. 
Valaisin on melkein aina päällä kotona ollessamme.
Rungossa on 16 kristallipalloa, jotka, varsinkin aurinkoisella säällä,
 heijastavat valon säteet kauniiksi tanssiksi ympäri olohuonetta.
Varjostimeksi valitsimme kuution mallisen varjostimen,
  joka toistaa ruokailuryhmämme yllä roikkuvien valaisinten muotoa.
Idea kristallivalaisimeen sai alkunsa kellostamme, joka kerää katseita seinällä. 
Vilautan sitäkin joku kerta ;)
 Kaveri tälle valaisimelle löytyy eteisen lipaston päältä,
toki pienemmässä koossa.






Sopivaa kuvausajankohtaa pitikin odotella,
valonsäteet nähdessäni aikailuun ei ollut varaa. 
Nämä hetket ovat vielä harvassa,
mutta valoa kohti ollaan onneksi menossa!

Minkälainen on sinun lempi valaisimesi?
Otatko haasteen vastaan ja kerrot siitä blogissasi? :)

Mukavia pakkaspäiviä!

Paula




perjantai 15. tammikuuta 2016

Nuuttipukit

Eilen 13.1. 
oli odotettu Nuuttipukin päivä.
Meillä esikoinen oli "nuutittamassa" ensimmäistä kertaa jo viime vuonna.
Tänäkin vuonna suunnitelmissa oli käydä ainakin parissa tutussa naapurissa.

Nuutin päivän perinne on rantautunut alkujaan Ruotsista Suomeen,
ennen sotia sen luonne on ollut hieman erilainen.
Alun perin nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. 
He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin, pitivät päässän sarvia, 
tuohista tai nahkaista naamaria. 
Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien.
 Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. 
Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa.

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne on muuttunut ja nykyään sitä jatkavat lapset. 
Lapset puketuvat naamiaisasuun ja kiertävät ovelta ovelle kysymässä
 "saavatko nuuttipukit laulaa?".
 Tämän jälkeen esitetään jokin laulu tai loru. 
Palkkioksi nuuttipukeille on tapana antaa makeisia.

Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa. 
Erityisesti Satakunta ja Vakka-Suomi ovat alueita, jossa nuuttipukit kiertävät edelleen.
 Perinne elää myös joissakin osissa Pirkanmaata sekä Etelä-Pohjanmaata.

                                                                             Lähde: Wikipedia


Meillä mietittiin pitkään esitettävää laulua,
lopulta sopiva löytyi ja reippaasti ja rohkeasti sen meidän nelivuotias naapureille esitti.
Palkkiosaaliista riittääkin moneksi karkkipäiväksi.
Ehdimme vielä kotiin takaisin vastaanottamaan muita Nuuttipukkeja.
Perinne on kyllä hauska ja lapset niin aitoja!

Päällimmäisenä jäi mieleen kolme vähän isompaa poikaa,
jotka olivat pukeutuneet jääkiekkoilijoiksi Leijona-paitoineen ja kultakypärineen.
Niin vaan pojat päräyttivät ilmoille ei vähempää kuin Maamme-laulun.
Pojat olivat ajan hermolla ja mitäpä sitä ei herkkujen eteen tekisi ;)

 Meillä lauluaan esitti pieni säbämies,
lajista on innostuttu meillä todenteolla. 




Kävikö teillä Nuuttipukkeja?

Mukavaa viikonloppua!

Paula

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Selfmade

Tässä tulin miettineeksi kuinka jännää on
 miten kotoa opitut arvot, tavat ja ajatukset
 kulkevat mukanasi jossakin tuolla takaraivossa.

Yksi tällainen ajatus pilkahtaa mieleeni aika ajoin,
niin kävi taas kerran, kun olin sohvatyynyihin etsimässä uutta ilmettä.
Tämänhän voi tehdä myös itse!

Kyseessä oli neulotut tyynynpäälliset... 
ja siitähän se ajatus sitten lähti... :D
Ei muuta kuin lankoja ostamaan.


Vähän hitaampaahan tämä homma on,
mutta ompahan itse suurella vaivalla väkerretty!

Siitä, kun kutimet ovat viimeksi heiluneet, on jo vierähtänyt tovi.
Pientä pohdintaahan tämä aluksi vaati, 
mutta ensimmäinen yksilö komeilee jo sohvan nurkassa.




Pellavainen brodeerattu tyyny sekä alla näkyvä torkkupeite
ovat äitini käsialaa. 
Mistähän lienee siis oppi periytynyt ;)

Tyynyjä ja peitteitä on saatavilla 


Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa
ja 
alkavaa viikkoa!

Paula


lauantai 9. tammikuuta 2016

Talvitaidetta

Pakkanen paukkuu, 
nyt on vihdoin talvi!

Lunta emme ole tänne meille ainakaan toistaiseksi saaneet sen enempää,
onneksi maata peittää kuitenkin edes ohut lumipeite.
Pakkaset ovat viimepäivinä olleet niin kovat, 
että ulkoilut ovat jääneet vähälle.


Alkuviikolla uskaltauduimme hetkeksi ulos
 kaivettuamma ensin esiin kaikki mahdolliset talvitamineet.
Pienen kierroksen ehdimme tehdä. 
Kylmä ei ehtinyt ainakaan äidille tulemaan ;)


Sisällä sain sisustusapua omalta pikku taiteilijaltamme.
Aiemmin olen jo päällystänyt kehyksen lasin liitutaulutarralla.
Taulu sijaitsee ruokailuerkkerissämme,
siihen on ollut mukava vaihdella kuvia ja tekstejä
 vuodenajan tai teeman mukaan.


Tämä sympaattinen talvikuva
 on nelivuotiaan näkemys
 lumiukosta ja sen tekijästä harjoineen :)


Pakkanen paukkokoon ulkona.
Vedetään villasukat jalkaan ja
nauttitaan takkatulen lämmöstä!



Mukavaa viikonloppua!

Paula

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Joulu saa väistyä

Mukavaa Loppiaisiltaa!

Olen tässä muutaman päivän jo siivoillut joulua pois,
sommitellut uutta talvista ilmettä kotiimme.
Siitä tuonnempana.

Blogini kärsi pienoisesta syysnotkahduksesta,
nyt olen kuitenkin uudella innolla taas tätä luomassa.
Vilautan vielä pari kuvaa meidän joulukodista
 ennen uuden vuoden uusia juttuja...

The kuusi. 
Hyvin on mieheni jo useampana vuotena osannut toteuttaa toiveeni,
korkea ja kapea. 
Onnistunut valinta tänäkin vuonna!

Iltahämärällä napattu kuva olohuoneesta, 
valmiina vieraita vastaanottamaan...

Joulukortit ripustettiin heti eteiseen, 
tänä vuonna niitä tuli ihanan paljon.
Kiitos rakkaat ystävät ja sukulaiset!
Tuo vanha kirpparituoli 
tulee muuten olemaan yksi seuraavista projekteistani...

Esikoisen kanssa teimme kavereille joulumuistamiseksi 
tällaiset lumiukot.

Ja mitä joulun illat olisivatkaan ilman juustoja ;) 


Nyt saa pakata koristeet laatikoihin ja kaappiin odottamaan.
Seuraavaksi suunnittelemaan 
Nuuttipukin asua ;)


Paula

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Mitä tuokaan uusi vuosi tullessaan...

Ensinnäkin
Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Kaikista suunnitelmistani huolimatta syksy on ollut hiljaista tällä rintamalla...

...Toivon alkavan vuoden mahdollistavan tämän harrastuksen ylläpitämisen ja opettelun :)

Syksyymme on mahtunut monenlaista;
kotoilua, kavereita, kerhoilua, harrastuksia, isän uusi työ, äidin harrastusta... 
Sisustusalan ammattitutkinto olisi yhtä näyttöä vailla valmiina... 
Perheen yhdessäoloa ja niitä arjen pieniä iloja <3


Vietimme rentoa vuoden vaihdetta miniloman merkeissä
Mukava paikka lapsiperheille täytyy sanoa!
Puuhaa riitti, niin, että esikoinen oli sitä mieltä,
 että olisi vielä pitänyt jäädä ainakin yhdeksi yöksi.
No tarjosihan uuden vuoden kunniaksi varattu sviittimme
upeat puitteet ja uudenvuodenraketit näkyivät upeasti
 ylimmän kerroksen ikkunasta/parvekkeeltamme.
Minun silmääni mielytti erityisesti kauniit yksityiskohdat 
niin sisällä kuin ulkonakin.
 
 Sain myös nauttia kahden tunnin luksuksesta
 joululahjaksi saamani hemmotteluhoidon merkeissä <3
Perheemme miesväen mielestä huippua olivat
 uiminen sekä saunominen eräsaunassa,
 kiipeily graniittilinnan raunioilla, 
liikunta-areenanalla pelaaminen sekä hohtokeilailu.  
Ennen kaikkea kaikki taisivat nauttia kiireettömästä yhdessäolosta.





 Tästä on hyvä jatkaa,
hyvillä mielin odotamme mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan,
Your never know!


Paula